Leijan hoitokirja

Istuin auton kyydissä ja katsoin ulos ikkunasta. >Syksy on tylsää aikaa, mutta samalla värikästä< ajattelin ja puhalsin ikkunaan piirtääkseni siihen pienen sydämmen. Pian olinkin jo tallilla, "Moikka." Huusin äidilleni heiluttaen, lähdin tepastelemaan kohti tallia. "Huhuu," huhuilin jonkun verran kunnes kävelin vähän peremmälle talliin. "Heippa." Joku nainen sanoi minulle. "Ööm, moi." vastasin hymyillen ja katsoin naista. "Olet varmaankin meidän uusi hoitajamme Mia?" Tämä kysyi minulta. "Juu, olenhan minä." Vastaan pirteästi hymyillen ja katson vielä naista. "Okei, minä olen tinúvel, Leija on tuolla." Hän esittäytyi ja osotti karsinaan jossa oli ruunikko hevonen syömässä heiniään. Tinúvel meni takaisin huoneeseen mistä tuli. Minä lähdin kävelemään kohti karsinaa ja kurkistin sinne. "Tallin sivuilla luki että, sinua pitäisi käytävällä hoitaa." Selitän jotain itsekseni ja katsoin hevosta vielä hetken. Otin riimunnarun ja menin karsinaan varovasti, Leijalla oli selvästi mielessä juosta karsinasta pois. "Hei kuules, älä yritäkkään." Sanoin estäen hevosta hiukan, työnsin tätä takaisin karsinaan syvemmälle. Otin riimusta kiinni ja siihen kiinnitin riimunnarun. Talutin Leijan käytävälle, laitoin sen molemmilta puolilta kiinni sitten irrotin riimunnarun riimusta. "Tutustutaampahan vähän." Selitin jotain Leijalle ja taputin tätä. "Hei, toi voisitko kattoo tätä hetken aikaa, kun haen tälle harjat?" Kysyin viereisessä karsinassa olevalta blondi tukkaiselta tytoltä, joka hoiti tummanruunikkoa hevosta karsinassa. "Juu, tottakai." Hän vastasi hymyillen. Tämä tuli ulos karsinasta ja meni seisomaan Leijan pään viereen. "Muuten missä on satulahuone?" Kysyin tältä vielä hiukan nolona, hän osoitti yhteen suuntaan ja minä lähdin kävelemään sinne suuntaan. Löysin satulahuoneesta sinisen harjapakin, jossa luki Loralei"Leija". Otin sen käteeni ja lähdin kävelemään takaisin Leijan luo. "Kiitos,mä oon muuuten Mia." Sanoin hymyillen ja katsoin tyttöä. "Juu, ei mitään on aina kiva auttaa muita. Mä oon sussu." Tämä esittäytyi. Sussu meni takaisin karsinaan, missä hoisi ponia. Otin harapakista sinisen pölyharjan, harjasin sillä Leijaa. Aloitin kaulasta ja etenin vähän väliä aina kohti pepunpäällistä. Kun siinä olin vaihdoin puolta ja harjasin samallalailla toisenkin puolen, sitten vaihdoin pölyharjan pehmeään harjaan ja harjasin hevosen jalat. Ensin etujalat ja sitten takajalat, lopuksi putsasin kaviot. "Hei et yhtään, kuovi maata." Sanoin toruen Leijaa, kun tämä kuopi maata kavioillaan. Laitoin harjapakin kiinni ja siirsin sivummalle, sitten otin riimunnarun naulakosta mihin laitoin sen ja kiinnitin sen Leijan riimuun, samalla kun irrotin kaksi muuta narua. Talutin Leijan tallista ulos suoraan kentälle.

"Noniin Leija,nyt hiukan kävellään." Selitin sille jotain ja kävelin sen vieressä kenttää ympäri. Katsoin syksyisiä maisemia kauas, näkyi oransseja puita ja ruohokin oli jo hiukan keltaista. Leija oli jo valmis lähtemään lujaa laukkaamaan ympäri kenttää, mutta ei päässyt vielä. Otimme pari ravi pätkää, välillä reippaasti ja välillä rauhallisemmin. "Hieno poika, ensikerralla oonkin sitten sun selässäs, enkä täällä maassa." Sanoin hymyillen ja taputtaen hevosta kaulalle. "Noniin Leija nyt pääset vapaaksi, än, yy, tee, nyt." Sanoin nopeasti ja irrotin riimunnarun riimusta. Se lähtikin aika lujaa laukkaamaan ympyrää, se oli jotenkin kaunis näky. En vain tietänyt miksi, pian se siirtyikin jo raviin ja ravasi pari ympyrää, käytiin ja tämä käveli luokseni. "Sinähän olet tosi ihana." Mussutin tälle jotain ja rapsutin sitä. Se hengitti raskaasti ja piti päätään alhaalla. Laitoin riimunnarun taas kiinni riimuun ja talutin tätä rauhallisessa käynnissä hetken aikaa. Noin 5-7 minuutin päästä, talutin Leijan takaisin talliin.

Huokaisen väsyneenä ja laitan hevosen takaisin käytävälle kiinni. Irrotin riimunnarun ja kiinnitin taas Leijan käytävälle. Tarkisitin tämän kaviot vielä, että niissä ei ole mitään. "Tuli sulle vähän hiki." Sanoin hiljaa ja siirsin Leijan karsinaan. Otin harjapakista pari harjaa ja putsasin niitä hetken aikaa. Vein harjat takaisin satulahuoneeseen ja katsoin Leijan varusteita muuten vaan. Kävelin takaisin satulahuoneesta pois, "Moikka." Huusin hiljaa kaikille, jotka tallilla oli ja lähdin pois, äitikin oli jo tullut hakemaan.

Tästä tuli vielä vähän tämmöne :

mm, toi etkö kommaa näihin tarinoihin ? Jos et niin sori jos en ole hoitanut sillä olen luullut et sä kommaat näihi :

-----
en kommentoi tarinoita koska aikani ei siihen riitä, välillä saatan kuitenkin huomautella jostakin, vastailla kysymyksiin tms (:

23.12.2011 Rentoa hyppäämistä
Estevalmennus, vetäjänä/ratsastajana Aleksia

Hain Leijan kentälle heti, kun kello oli kaksikymmentä yli kaksitoista. Olin rakentanut kentälle pikkuristikoita ja hoitanut Leijan kuntoon. Leija käveli perässäni keskelle kenttää. Tinúvel, jonka kanssa olimme sopineet valmentajantyöstä, seisoi kentän laidalla. Saisin alkaa valmentamaan hevosia kisakuntoon. Leijastakin saisi oivan ratsun. Palkkioksi sain muun muassa kilpailla hevosilla. Eritoten ottaisin kilpailuratsuiksi Sieppiä ja Muroa, joiden kykyihin luotin. Vedin jalustimet alas, säädin niitä silmämääräisesti ja kiristin satulavyön. Sitten asetin jalkani jalustimeen ja nousin selkään. Leija ei oikein olisi jaksanut odotella, mutta pidin sen paikoillaan ja säätelin vielä hetken jalustimia. Sitten parantelin istuntaani ja kannustin Leijan alkukäynteihin.
Alkuverryttelyt oli paras tehdä vain toisella puolella kenttää, sillä Leijan ei heti alkuun olisi hyvä säikkyä esteitä. Silloin se ei ainakaan vertyisi. Rentouduin. Annoin ohjaa ja pyrin painoavuilla kertomaan, minne uusi uramme rakentuisi. Leija oli vielä suhteellisen raaka ratsu. Se osasi perusteelliset avut, peruutukset ja koulua sekä hyppäämistä ihan taitavasti, mutta nuoruutensa takia sille pystyi hyvin opettamaan vaativampia asioita ilman, että menisi sekaisin. Itse kaavailin, että Leijasta saisi helposti Helpon A:n ja 80 cm ratsun, voisipa sille opettaa myös maastoesteitä vähän korkeammalle. Tänään kuitenkin olisi hiottava estetekniikkoja, lähestymisiä ja kurveja. Leija oli luonnostaan suhteellisen jäykkä, ja siksi yritin taivutella sitä mahdollisimman paljon heti alkuun.
Leija ymmärsi painoapuja suhteellisen hyvin, ja kulki reipasta tahtia eteenpäin. Otin ohjia vielä vähän enemmän tuntumalle ja kokeilin, miten Leija suhtautui pohjeapuihin. Nostelin ravia sen kanssa ja yritin viedä painoa sisäkurviin. Pian Leija oli melko hyvin vertynyt, ja kävelytin sen kerran joka esteen vierestä. Leija tutki esteitä hetken. Sitten käänsin sen taas pienelle lohkolle ja annoin vähän apuja laukan nostamiseksi. Leija oli jäykkä varsinkin laukassa, joten sisäpohje ja ulko-ohja saivat tehdä töitä asettamisen suhteen. Pyrin saamaan liikkeisiin lisää laajuutta. Leija ei kulkenut takaosa ryhdissä, joten tiivistin laukkaa ja kokosin Leijan. Istuin harjoitusraviin, nojasin hieman taakse ja ylläpidin asetusta.
Pian Leija laukkasi hyvin ja pysyi muodossa. Rentoutin sen jalkojen liikettä antamalla takaosalle merkkejä ja pidentämällä askelta. Leija pärskähti. Nojasin taaksepäin ja hidastin. Pian olisi aika ottaa verryttelyeste.

Leija hyppäsi korkealle esteestä, ja minun piti lyhentää laukkaa, jottei Leija hyppäisi liian läheltä estettä. Nojasin taas kerran taakse ja käänsin Leijan ympyrälle. Ympyrällä hioin vähän laukkaa ja ohjailin Leijan seuraavalle esteelle. Se nosti päänsä ylös, joten päätin koota takaosan ja rentouttaa etuosan niin, että Leija toimisi hypätessä. Leija toimi pienestä merkistä hyvin, ja pian se hyppäsi kiitettävästi. Ensimmäisillä kerroilla pitäisi hioa tekniikoita. Käänsin Leijan kurviin, ja asetin ja taivutin niin paljon, että Leija teki vartalonmallillaan puolikuun. Annoin sille ohjaa, suoristin ja laskin askeleet seuraavalle esteelle. Hieman ennen estettä tiivistin oman istuntani ja kokosin Leijan hyppyyn. Sen etuosa liikkui laajasti ja hyvin, takaosa taas vastaanotti painoa ja pysyi ryhdissä. Hyppäsin kurveja useampaan otteeseen, ja pian Leija ymmärsi kääntyä suhteellisen napakasti ohjeidenannon jälkeen. Taputin sitä ja hidastin vähän. Annoin enemmän ohjaa.
Hyppäsimme vielä pari kertaa onnistuneesti, sitten tein helpot loppuveryttelyt ja kävelin käynnit. Käänsin Leijan kaartoon, laskeuduin alas ja taputin sitä. Tinúvel tuli luoksemme.
"Kyllä siitä ihan moitteeton tulee, kunhan hioo perusteita vähän. Leija tarvitsee aika reilusti apuja takaosalle. Sen saa helpolla liikkumaan laajasti, jos käyttää painoapuja. Lihaksia se tarvitsee vain lisää."

1 tunnin valmennus, perushyppäämistä. Aleksia kuittaa.

15.7.2012

Astelen hiljaisena tallille. Minua melkein hävettää se, että nyt minä palaan tänne, niin monen tauon ja hoitohevosesta luopumisen jälkeen. En vain voi itselleni mitään. Peikonjoki on mielestäni vain niin ihana paikka. Pysähdyn tallin ovelle. Kuulen sisältä vaimeita askeleita, hevosten pärskähdyksiä ja muita, kotoisia ääniä. Huokaisen syvään ja astelen ovesta sisään. Ensimmäisenä huomaan Tinúvelin Allin karsinassa, ilmeisesti siivoamassa sitä. Tuo huomaa minut ja kurkistaa karsinasta ulos.
-Moi, tuo huikkaa iloisesti ja tulee ulos karsinasta sulkien oven perässään.
-Moi, tervehdin hieman vaivautuneesti.
-Kiva et palasit. Tääl on täl hetkel aika hiljasta, ku hoitajia on niin vähän, tuo selostaa ja hymyilee.
-Okei. Paikka ei ainakaa oo paljoon muuttunut, huokaisen ja virittelen kasvoilleni pienen hymyn.
- Olin muuten just lähdös Allin kaa kävelylle ni jos haluisit tulla Leijan kans mukaan? Tinúvel ehdottaa.
-Tietty tulen, naurahdan ja suuntaan sitten varustehuoneeseen. Otan Leijalle kuuluvat suitset ja harjapakin käteeni ja palaan tallin puolelle. Astelen Leijan karsinan luokse ja jätän tavarat siihen. Suuntaan ulos tarhoille.

Kävelen tallista melkein kauimpana olevalle rantatarhalle. Siellä näen Leijan ja Allin. Pian Tinúvelkin harppoo luokseni.
-Ne on kato parasta ottaa sisälle samaan aikaan, tuo selittää ja nappaa Allin riimunnarun. Minä otan maasta Leijan riimun ja narun ja menemme Tinúvelin kanssa tarhaan. Astelen Leijan luokse rauhallisesti puhellen. Tamma ei tee elettäkään lähteäkseen pakoon, mutta katselee minua kyllä hieman epäluuloisesti. Kohotan kättäni hitaasti ja silittelen hermostuneen tamman kaulaa.Laitan rauhallisesti riimun sen päähän ja kehun sitä. Lähden taluttamaan sitä Tinúvelin ja Allin perään. Kun pääsemme portista ulos puskasta lennähtää lintu jota Leija säikähtää.



Pidän riimunnarusta tiukasti kiinni ja rauhoittelen tammaa.
-Shh, se oli vain lintu, sanon rauhoittelevaan sävyyn ja silitän tamman kaulaa. Kun se rauhoittuu kehuin sitä paljon ja jatkamme matkaamme tallille.

Kiinnitän Leijan käytävälle ja nappaan maassa olevasta harjapakista pölyharjan. Puhdistan harjaa hieman kädelläni. Alan harjailla Leijaa rauhallisin vedoin ja vilkaisen Tinúveliin joka harjailee Allia.



-Tä vaikuttaa ihan rauhalliselta. Mitä nyt vähän steppailee, hymähdän ja taputan tamman kaulaa. Vähän väliä se steppaa hieman ja pureskelee ketjuja joissa se on kiinni. Silloin vain komennan sitä ja se lopettaa.
-Sil on tänään hyvä päivä. Se osaa olla viel hirveempiki, tuo naurahtaa. Minäkin hymyilen ja katselen Leijaa. Harjaan sen loppuun ja puhdistan vielä sen kaviot. Tamma kiskoo jalkaansa hieman, mutta lopettaa sen kun huomaa etten päästä irti. Kaviot puhdistettuani irroitan suitsista ohjat ja laitan ne Leijan päähän. Kiinnitän deltan kuolaimiin ja riimunnarun deltaan. Lähden Tinúvelin matkassa ulos. Lähdemme taluttamaan hevosia maastopolulle. Kävelemme ja juttelemme kaikenlaista hevosista ja muustakin. Kävelemme ehkäpä tunnin lenkin ja palaamme sitten tallille. Alamme hoitaa hevosia pois. Viemme hevoset takaisin tarhaan ja käyn viemässä Leijan karsinaan vettä ja siivoan sen. Sitten lähdenkin kotiin.

Sussu ja Leija 1hm

ps. Kuvat suurenevat klikkaamalla

5.12.2012 Paluu



Peikonjoki, täällä asui ensimmäinen oma hevoseni Mari, ja sen varsakin asusti täällä jonkin aikaa. Olen hoitanut täällä montaa hevosta, ja nyt hoitohevoseni on Leija... niin, ihana Leija. Mieltäni on painanut jo jonkin aikaa tämä, en ole pitkään aikaan käynyt täällä. Se harmittaa. Nojaa, nyt on luultavasti aika paluuseen ja aijon hoidella aktiivisemmin. Huokaisen syvään ja astun sisälle tallin ovesta. Vedän sisääni tuttua ja turvallista hevosten hajua ja astelen hitaasti käytävää eteenpäin. Samassa kuulen varustehuoneesta jotain kolinaa. Kurkistan uteliaasti sisään ja näenkin Tinúvelin.
- Kato Sussu, mitäs sä? tuo kysyy pirteästi.
- Mitäs tässä. Oon nyt päättäny palata ja yrittää muuttuu aktimmaks, virnistän ja heilautan pitkät vaaleat kiharani selälleni.
- No, se ois kiva. Leija onki odottanu sua, tuo naurahtaa.
- Hah. No, mä meen hakeekki sen sisälle ni voin harjailla tammaa jonkin aikaa, naurahdan ja läksin ulos tarhoille.

Leija seisoskelee kaikessa rauhassa keskellä tarhaa, eikä ole moksiskaan kun astelen tamman luokse kiinnittäen samalla riimunnarun sen riimuun. Maiskautan kevyesti ja lähden taluttamaan tammaa talliin. Leija yrittää pari kertaa reipäistä itseään vapaaksi ja sen jälkeen se tarkkailee minua ilkikurisesti. Virnistän tammalle ja mutisen jotain. Vien Leijan talliin sisälle ja kiinnitän sen käytävälle. Irroitan riimunnarun sen riimusta kun tamma on molemmin puolin kiinni. Kipaisen hakemaan harjapakin ja palaan sitten tamman luokse. Lasken harjapakin maahan ja avaan sen. Otan Leijalta loimen pois ja lasken sen maahan harjauspaikkani viereen. Alan harjailla Leijaa reippain ottein.

Leija on melko puhdas, joten olen hetkessä valmis. Puhdistan vielä tamman kaviot, ja heitän sille sitten loimen niskaan ja vien takaisin tarhaan. Tamma ihmetteli hieman nopeaa harjaustuokiota, mutta jäi rauhaksiin tarhaansa. Palasin talliin ja vein harjapakin varustehuoneeseen. Käväisen vielä moikkaamassa Tinúveliä, joka on jakamassa päiväheiniä. Sen jälkeen lähden kotiin.

Sussu ja Leija 2hm

6.12.2012 Ratsaille!

Nostan vasemman jalkani jalustimeen ja ponnistan ratsaille. Ujutan jalkani jalustimiin ja pidän kantapääni alhaalla. Otan ohjat käsiini ja puristan pohkeeni Leijan kylkiin. Tamma lähtee kävelemään rauhassa eteenpäin ja yritän mukautua sen liikkeisiin. Annan tamman kävellä pitkin ohjin molempiin suuntiin, ennen kuin kokoan ohjat käsiini. Alan tehdä Leijan kanssa suuria ympyröitä, panostaen samalla tasapainooni.

Vaihdan suuntaa ja teen ympyröitä siihenkin kierrokseen. Leija heiluttelee päätään hermostuneesti, koska haluaisi mennä lujempaa.
>Sori tyttö, en voi ravata sulla ku sitä ei oo viel alkeiskurssil tehty< mutisen tammalle ja taputan pienesti sen kaulaa. Teemme lisää ja lisää ympyröitä ja Leijakin rauhoittuu. Mieleni tekisi ravata, mutta tiedän että Tinúvel ei pitäisi siitä, eteenkään kun olen yksin.

Harjoittelen Leijan kanssa pysähdyksiä ihan kunnolla. Pysähtelemme melko paljon, ja tamma rauhoittuukin mukavasti. Vähän se kuitenkin päätään huitoo, muttei mitään sen pahempaa. Kun olen tyytyväinen, pudotan ohjat pitkiksi ja annan Leijan kävellä uraa pitkin viitisen minuuttia. Sen jälkeen ohjaan tamman kaartoon ja liun alas sen selästä. Taputan Leijaa ja nostan jalustimet. Löysään satulavyötä yhdellä reijällä ja lähden taluttamaan tammaa kentältä talliin.

Tallissa pysäytän Leijan käytävälle ja laitan riimun tamman kaulalle. Otan siltä suitset pois ja ujutan riimun kunnolla tamman päähän. Ripustan suitset roikkumaan läheisen karsinan oveen ja otan Leijalta satulan pois. Nappaan suitset mukaani ja astelen pesarille, jossa pesen kuolaimet. Vien varusteet varustehuoneeseen ja palaan Leijan luokse loimi käsivarsillani. Laitan loimen jonkun hevosen loimitelineeseen ja nappaan harjapakista pölyharjan. Suin sen kanssa Leijan ripein ottein läpi, ja sitten puhdistan sen kaviot, joihin olikin muodotunut pienet tilsat.

Heilautan loimen Leijan selkään ja kiinnitän kaikki remmit sopiviksi. Nappaan riimunnarun käsiini ja kiinnitän sen tamman riimuun. Irroitan ketjut sen riimusta ja lähden viemään tammaa tarhaan.

Vapautan Leijan tarhaan ja jätän riimunnarun aidan viereen. Astelen sitten talliin ja vien Leijan harjapakin varustehuoneeseen. Tämän jälkeen lakaisen tallin käytävän ja huomaan Tinúvelin saapuvan talliin.
>Ai moi Sussu, oliks Leijaa hoitamas?< nainen kysyy minulta hymyillen.
>Joo. Käytiin Leijan kanssa hetki kentällä ratsastelee. Mentiin vaan käyntii ku ei olla alkeiskurssil viel muuta tehty< kerron virnistäen.
>Hyvä juttu. Meniks teil hyvin?< Tinúvel kysyy minulta vielä.
>Joo. Leija oli tosi kiva< sanon ja sitten jatkamme molemmat omiin suuntiimme.

Sussu ja Leija 3hm

ps.. Eiks se ollukki niin, että saan ratsastaessa tehdä vaan niitä juttuja, mitä tunneil on tehty? Eli voin tehä Leijan kaa viel vaan niit alkeiskurssi juttui? <-- kyllä, juuri näin (: -T