Peikkiksen maastot ovat suhteellisen hyvät, joten pidän hieman pidempikestoisen maaston vaihteeksi näin alkujaan 20.11. Mukaan voi ilmoittautua neljä minun lisäkseni, ja aivan ketä vaan, tallilaiset ja kävijät
Osallistua voi jollakulla näistä hevosista:
Hessu,
Seppo,
Vekara,
Hanna,
Selma,
Lotta,
Allu,
Lanttu sekä
Lola. Itse tulen mukaan
Leijalla. Jos olet yksärinomistaja, voit toki osallistua vaihtoehtoisesti omalla hevosellasi. Vetäjänä minä, Aleksia.
Osallistujat:
1. Sussu &
Lotta2. Viivi & Juuli
3.
4.
Ilmoittaudu 13.11.2011 mennessä tähän topickiin kertomalla oma nimesi ja toiveesi nimi. Muista, että hevosen tulee olla joku listassa oleva. Kaikki saavat haluamansa hevoset, jollei yhdelle hevoselle ole ratsastajahalukkaita enemmän (tällöin ensimmäiseksi ilmoittautunut saa hevosen).
Maksuna toimii tarina/kuva, vaihtoehtoisesti voit myös tehdä esim. runon, mutta mieluusti taitavasti kirjoitetun. Maksu toimitetaan 20.12.2011 mennessä, mutta ilmoita yksityispostilla minulle, jos viivästyy, eli ei hätiä.
TuntitarinaAstelin kohti siirtotallia taluttaen samalla Leijaa. Sussu ja Viivi olivat valmiina. Pyysin Viiviä pitelemään Leijaa sen aikaa, kun tarkastin nopeasti varusteet, ja tein saman Sussun kanssa, vaikka luotinkin tyttöjen varustustaitoihin. Ojensin vielä suojat tytöille, ja he laittoivat ne hevosille huolella kiinni. Kävelimme kentälle ja nousimme satuloihin. Ohjasin Sussun ja Viivin portille.
"Jonojärjestys on minä, sitten Viivi ja viimeisenä Sussu, koska minun pitää pystyä vähän arvioimaan Viivin ratsastusta, enkä viitsi pistää sua hännille, kun en tiedä ratsastustasoasikaan kunnolla. Muistakaa ne välimatkat, ja huudelkaa, jos jäätte jälkeen. Kukaan ei lähde hortoilemaan mihinkään väärään suuntaan, ja pidetään askellajit sopivina. Hevoset saattaa näin maastossa virkistyä, joten jos käy jotain, niin huutakaa vaan lujaa. Sitten lähdetään liikkeelle", hymyilin. Päästin Leijan portista ulos ja lähdin kävelemään eteenpäin. Jono liikkui takanani. Kuulin hiljaista rupattelua ja mietiskelin omiani. Vähän väliä käännyin kurkkaamaan Viiviä.
"Nyt otetaan vähän ravia", totesin kymmenisen minuutin kuluttua ja nostin ensimmäisenä ravin. Ravailimme reippaasti. Juuli kääntyili ihmeellisiin suuntiin, mitä kurkistelin.
"Viivi, pidä se kuulolla pienillä merkeillä. Juuli on sellainen, kannattaa keskittyä siihen koko ajan. Lotta ravaa hyvin!" ohjeistin ja jatkoin ravailua. Kevensin ja tunsin oloni ihan erikoiseksi. Tytöt ravasivat hiljaa, ja pian pääsimme aukealle.
"Tadaa, tällä aukealla mä voin nyt kunnolla opastaa teitä. Eli ottakaa iso ympyrä tähän mun ympärille", kerroin. Leija seisoskeli kiltisti allani.
"Ravailkaa vaan vielä."
"Viivi, laitahan siihen Juuliin vähän kaasua, ja Sussu, muista, nyrkit pystyssä. Istu tasaisesti ja koita haeskella vähän istuinluita", totesin. Sitten katselin ravailua.
"Okei, käyntiin. Otetaan vielä täällä laukkaa, ja sitten aletaan laukkailemaan tiellä. Mä haluan tietää, että hallinta kestää!" huusin.
"Viivi nostaa ensin, ja laukkaatte mun perässä kiltisti täällä. Kun mä hidastan, hidastelkaa tekin, näytän teille merkeillä sitten hidastamisen erikseen", mumisin. Sitten nostin Leijalla reippaan laukan ja laukkasin tyttöjen ohi. Viivi tuli perään, ja Sussu karautti Lotalla reippaasti takanapäin. Tekaisin muutamia voltteja ja laukkasimme sitten tielle.
Jatkuu...