Eli esteryhmä tosiaan pitäilee tunnin Peikkiksen ulkokentällä. Kavaletteja, kaikenlaista tohinaa. Tunnille ovat siis tervetulleet ryhmäläiset: Sussu, Norpatar, Mila ja Varma.
Ryhmän jäsenet, toivoisin,että ilmoittaisitte viimeistään 4.10.2011, oletteko mukana. Hevosjakoa ajattelin nyt tällaiseksi:
Mila - Leija (tulee!)
Sussu - Vekara (tulee!)
Varma - Onni (tulee!)
Norpatar - Meri (tuleeko?)
Kaikille toiveet, Sussulle tosin ei, koska Mari ja Lola hieman pieniä joukkioon. Seuraavalle tunnille suunnitteilla kuitenkin pikkuisia- Lola, Lanttu ym.
Maksu pienellä tarinalla/kuvalla/runolla/laululla tunnista, kirjoitan hieman ennen, kuin tunti on, virallisen tuntitarinan, joka tulee tähän viestiin/mahdollisesti erikseen.
MAKSUJA VOI LÄHETTÄÄ!
TARINA TULLUT
Esteryhmän tunti 19.10. - tuntitarina
Hienoa! Kaikki tuntilaiset ovat ajoissa laittaneet hevosensa kuntoon, kun astelen rivakasti talliin. Tarkistan, että päätallista tulevat hevoset ovat kunnossa, ja sanon, että piakkoin he voivat lähteä kentälle.
"Kentän portti on kiinni, joten odottakaa jonossa", kerron heille. Sitten riennän Sussun luo, ja passitan hänet ja Vekaran jononjatkoksi.
Avaan kentän portin, ja kolme ratsukkoa astelee sisään. Mila Leijalla, Varma Onnilla sekä Sussu Vekaralla. Tytöt asettelevat hevoset tottuneesti kaartoon sopivin välimatkoin, ja Mila pyytää minut auttamaan selkäännousussa. Pidän suitsista kiinni, kun Mila kiristää satulavyön ja nousee selkään. Auttelenpa siinä samalla jalustimien laitossa, ja siirryn sitten auttamaan Varmaa, joka kaipaa helppiä Onnin vyön kiristyksessä. Kun kaikki ovat valmiita, annan jonojärjestyksen.
"Meillä ei ole virallista jonoa, mutta pitäkää sopivat etäisyydet. Näin alkuun silti järjestys menee niin, että ensin uralle astelee Leija, Leijan perään Onni ja Onnin perään Vekara. Jos ryhmittymisiä tulee liikaa, itsekseen saa siirtyä eri paikkaan, kunhan muistaa, että välimatkoja kunnioitetaan eikä tehdä pieniä voltteja, mieluusti kentän poikki. Leijan perään ei sitten saa mennä, Vekaralla ja Onnilla se ei ole aivan niin hankalaa. Kuitenkin varovasti, juu nou. Okei, voitte lähteä uralle!" ohjeistan. Sitten siirryn kentän keskelle katselemaan, kun hevoset ottavat leppoisat alkukäynnit.
Kentän reunalle on kannettu muutamia puomeja ja kavalettiristikoita, sekä kaksi kappaletta estetolppia. Lisäksi tötteröpino seisoskelee lähempänä.
"Mitä meillä tänään on ohjelmassa?" kysyy Varma. Hetken ajan hän näyttää katuvan sitä, että piti kysyä, mutta ei se sitten ole niin hankalaa, kun hän loppujen lopuksi kääntyy odottavaisena minuun päin.
"Tänään on puomeja, kavaletteja, ja otetaan yksi matala este. Nyt harjoitellaan tämä ja seuraava tunti käytännön asioita - lähinnä lähestymisiä ja laukanvaihtoja sekä teitä. Ensi kerralla on tarkoitus kokeilla kolmen esteen rataa, ja sen jälkeen tuplaesteitä sun muita hankalempia. Askeleen laskeminen opetellaan kolmannella tunnilla, ja sitten siirrytään kevyesti eteenpäin. Tänään kuitenkin pääsette keskittymään lähestymisiin, katsotaan myös vähän laukkaa. Okei, nyt olette jo kävelleet. Ottakaahan ohjia käsiin", neuvon ja pidän pienen tauon puhetulvan jälkeen. Mila, Varma ja Sussu keräävät ohjia.
"No niin, tarkistellaan kuulolla oleminen. Eli Sussu, pysäytä Vekara nyt, Varma ---- nyt ja Mila pysäytät Leijan sitten vaikkapa - no, nyt. Nyt ette vielä tee, mitä sanon. Eli kaikki hevoset taas käyntiin, ja siitä suoraan pysähdyksistä sen kokoinen ympyrä, että hevonen ei kierrä itseään, muttei tule turhia törmäyksiä. Tehkää hyvä pyöreä muoto", selostan. Vekara kääntyy hyvin.
"Sussu muistaa sisäpohkeen, ettei tule neliskanttinen ympyrä. Hyvä! Näin alkuveryttelyssä ei kuitenkaan ole tärkeää, joten ei haittaa nyt", mutisen vuonohevosta liikuttavalle tytölle. Sitten nyökkään Milan ja Varman volteille.
"Jatkatte suoraan uralla. No niin, nyt voitte tehdä pelkät voltit paikaltanne", sanon. Tytöt menevät kivasti toiset voltit.
"No niin, omaan tahtiin ravia. Leija liikkeelle, Onni liikkeelle, Vekara liikkeelle! Varma laittaa Onniin puhtia. Pohkeita! Oho, se on vähän tahmea, näpäytä vähän raipalla ja käännä kantapäät kylkiin, jos se ei mene! Leijassa näyttää olevan virtaa, kantapäät Mila alas, hyvin. Sussun Vekara liikkuu oikein mallikkaasti", kehun. Ravi kestää hetken aikaa, ja sitten pyydän suunnanvaihtoa - rata pituussuuntaan leikkaa Onni kärjessä.
Varma ohjaa tarkan ja siistin tien, jota Vekara ja Leija seuraavat.
"Ravaatte koko ajan, muistakaa vaihtaa kevennys ja raippa toiselle puolelle!" kertoilen. Sitten katson hetken levollista ravia ja lähden rahtaamaan puomeja kentän poikki.
"Nyt varokaa, kun tulen!" sanon ja kannan kaksi puomia samalla kertaa kentälle. Rämppään väliä pariin otteeseen, ja kun olen saanut aikaiseksi kolme puomia suoralle, suurikokoisen tötterövoltin ja kavalettien väliin laitetun puomin, käsken ratsastajat laittamaan hevoset käyntiin.
"Tulette ensin puomit, sitten kulma, ratsastakaa melko huolella, saa oikoa vähän. Ette siis missään vaiheessa mene uralle, kun suoritatte rataa. Täällä tehdään voltti, muodolla ei niin väliä, mutta taivuttakaa hevosia. Sitten hyvin huolellinen lähestyminen kavaletille, joka on nyt vielä puomi. Sitten takaisin siitä kentän keskelle odottamaan. Kaksi ratsukkoa tekee ympyrää päinvastaiseen suuntaan, johon tehtävää tekevä ratsastaa, ja heti kun tehtävän ratsastaja tulee voltille, sieltä poistuu seuraavan vuoron ratsastaja. Nyt otetaan Onni ja Leija keskelle, jos Vekara tulee tähän kierrokseen, te menette oikeaan kiekkaan. No niin, pysäytä Vekara, niin otetaan Onni ja Leija keskelle", selostin ja viitoin Onnin sekä Leijan keskelle.
"Käyntiä sitten. Okei, voit tulla", sanon ja katson Vekaran työtä. Vekara kävelee melko reippaasti ja tulee sitten puomit.
"Sussu, istu ryhdikkäästi, nojaa taaaakse kunnolla. Hyvin!" ohjeistan tyttöä. Vekarakin alkaa nostella jalkojaan.
"Katso eteen, katso eteen, juuri noin, muista se. Sitten kulma, hyvin ratsastettu! Ja puhtia siihen poniin, pohkeet! Se hidastaa voltilla. Vauhtia vauhtia, noin, ja nyt käännät. Taivuta vähän, jos pystyt. Huolella, tarkasti kavaletille, pidä Vekaran suunta suorana, noin, ja pidä se silti valmiina kääntymään, eli pidä kyljet pehmeinä antamalla apuja lähinnä istunnan avulla. Silloin hevosen kyljet ovat rentoina. Ja liike!" hätiköin. Sussu ohjaa hyvin kavaletin yli.
"Vekara meni nyt hyvin! Ja Onni sieltä sitten tänne. Sussu, muista kylkien pehmitys. Muuten oikein, oikein hyvä", hymyilen ja viiton Onnin.
"Saat heti alkaa tehdä."
Varma katsoo hyvin eteen ja ratsastaa eteenpäinpyrkivästi.
"Hyvä! Kulma, hienoa, pehmeästi. Pidä Onni reippaana. Pohje ja raippa. Noin! Istunta ylläpitää vauhtia. Sitten voltti, Onnihan taipuu hyvin. Hienoa! Vauhti pysyy. No niin, suoraan, suoraan... loistavaa!" sanon ja virnistän.
"Leijan vuoro! Lähde vaan heti. Nyt katsot, ettei se ole liian reipas..." mutisen. Leija pistää kaasun pohjaan ja porskuttaa hyvin puomien yli. Mila hidastaa sopivasti ja menee vauhdilla sopivaa menoa. Silti Leijan pyrkimys on vähän kovaa.
"Jarrut vaan. Hyvä! Ja kulma, voltti, voltti, pyöreyttä, Leija taipuu tosi hyvin! Sitten... suoraan ja selvästi, hyvä! Hienosti meni! Muistat vaan jarruja, niin juu. Seuraavaksi otetaan Vekara ja ravi."
Vekara ja Sussu ravaavat hienosti puomit, ja kulmakin sujuu sopivasti. Voltti on taas hitaanpuoleinen, joten pyydän Sussua isontamaan sitä ja tekemään kaksi volttia. Vekarakin virkistyy ja sitten mennään siististi kavaletti. Seuraava vuoro on taasen Onnilla ja Varmalla.
Onni on ihan reipas, ja Varma saa sen menemään. Katse on sopiva. Istunnan pitää pysyä vauhtia pitävänä. Onni menee mukavasti ja ihan perusteellisesti. Sitten on Leijan vuoro. Kuten arvata saattaa, se porskuttaa kovaa eteenpäin- todella kovaa.
"Prrr", Mila rauhoittelee ratsuaan, hymyillen. Hän saa Leijan taipumaan loistavasti voltilla ja suoraan ohjauskin onnistuu.
"Hienoa! Nyt kaikki uralle käyntiin! Minä otan vähän juttuja muutokseen, sitten otetaan se ravissa ja laukataan. No niin, kävelkää vaan ihan rauhassa!" sanon. Otan puomit ja volttitötteröt pois, ja vaihdan kavaletin esteeseen, joka on melko matala ristikko. Laitan sen eteen tahtipuomin ja puomin vielä toiseen päähän voltille. Koko rata on kaviouran sisäpuolella.
"Eli nyt tulette voltin, voltin puomin, suoran ja lyhyen sivun, ja huolella este. Ensin laukataan koko uraa. Ottakaa nyt sellaiset rennot mutta pitävät ohjat, ja annan etuohjeet laukkoihin jokaiselle. Olen ratsastanut tämän tuntisuunnitelman Tarulla, ja myöskin ratsastanut kaikilla näillä hevosilla - siis en tätä tuntisuunnitelmaa. Ensin Milalle ohjeistus. Leija on kovin reipas, aseta ja nosta laukka käynnistä. Jos menee liian kovaa, käännä voltille, voltilla se hidastaa kun käsketään. Tärkeintä on pitää kädet rentoina, ettei lennä alas sen satulasta. Ohjat eivät saa jännittää kaulaa, ennemminkin vain hallita vähän. Pidä kevyt kuolaintuntuma ja ohjaa istunnalla! Pohkeillakin voit ohjata. Selvä?" odotan nyökkäystä, joka tulee tismalleen kertomani jälkeen.
"Vekaran laitat Sussu mukavaan laukkaan, sinä olet sillä aiemminkin mennyt ja hyvin kuulemma. Eli tunnet Vekaran tavat. Onni ja Varma - Onnilta ei välttämättä kannata odottaa hidasta laukkaa, se kyllä liikkuu ja aika kovaa laukatessaan. Hallitse vauhti - silloin menee hyvin! Onnissa on rutkasti voimaa" huikkaan ja saan vastaukset.
"Voitte lähteä. Leija ensin isolle ympyrälle, se voi mennä jo. Onnille kunnon laukka vaan, avut, hyvä! Sussulla Vekara menee hyvin! Ylläpitäkää laukka, ravipudotuksia ei nyt, sillä esteradallakin ylläpito on tärkeää. Leijahan laukkaa ihan mukavasti, asetit hyvin, Mila, laita se vaan uralle", virkon. Sitten katson kolmen ratsukon laukkaa. Laukkaamme todella vähän, kaksi kierrosta.
Otamme toisen suunnan, jossa sujuu myös todella hyvin. Taas kaksi kiekkaa.
"Ja hidastetaan. Okei, käydään rata läpi. Eli tästä esteen jälkeen on heti lähtö, jotta näen, miten hyvin ylläpidätte nopeatempoisen laukan. Siitä puomille, ja esteelle. Muistakaa, että pysytte reilusti kaukana urasta, niin että uralta tulevan ja tehtävää suorittavan väliin mahtuisi reilun kokoinen hevonen poikittain. Eli muut laukkailevat täällä uralla koko ajan. No niin, ja siis tehtävää suorittava menee eri suuntaan uralla olevien kanssa, ja tästä lähtee jatkaen laukkaa uralle. Eli kaikki laukkaavat ja täyskaarto tehdään laukassa. Ookkei, selvä?" kerron.
"Ensin Onni."
"Hyvä, Varma! Loistava laukka, tasainen. Sitten puomivoltti... Ja hyvä, ylläpidä laukka! Hyvä, esteelle. Hieno katse, ja ylitys! Nyt nopeasti sitten Leijaa kehiin. Onni meni hyvin! Ja Leija, hyvä laukka, pyri pitämään se kovana. Huh! Ja kovaa... hyvin taipui, sitten vielä viimeinen eli este... loistavaa, loistavasti yli! Ja Sussu!"
Sussu ja Vekara tulevat esteen hyvin. Sitten käymme radan toistamiseen läpi ja hyvin menee.
Loppu onkin jo helppoa ravailua, keskittyneesti tytöt vievät touhun loppuun asti.
"Ketkä oppi tänään jotain?" kysyn. Muutamia, kolme kättä nousee ylös. Hymyilen.
"Okei, ihanaa! No niin, kävelkää ja omaan tahtiin kaartoon", mumisen, päässäni vakaa aikomus mennä nyt lenkittämään Taru ja Olli maastossa. Tuntilaiset menevät kaartoon kukin ajallaan.
Kommentit:
Mila - Leija
Leija liikkui todella hyvin allasi! Se on vielä herkkä ja nuori, ja osaa stressata, mutta tänään meno oli luontevaa. Hienoa! Laukkakin sujui, ja vaikka Leija on toki reipas, se on kaikin puolin mukava. Minulla ei teille oikein päteviä uusia kommentteja ole, muuta kuin se, että pidät käden aina rentona Leijan kanssa. Käytit apuja hyvin, kokeillaan, miten käy muilla hevosilla. Leija meni kokonaisvaltaisesti aivan hyvää tahtia. Nyt meni perushyvin tunti, on sinulla ihan mukavat eväät esteille. Aseta ja taivuta aina Leijan kanssa, välissä se unohtui ja silloin Leija jännitti kaulansa. Hienoa työtä! Tämäkin on ensimmäinen kerta kun menet Peikkiksessä ja Leijalla, eli en vaadi paljoa. Silti menit yllättävän taitavasti - vaatimustasoni olisi ollut alempana.
Varma - Onni
Onni oli tänään hieman tahmea, mutta sait sen jotenkin hyvin liikkumaan. Laukan jälkeen ruunassa riittikin sitä puhtia, vaikka se ennen sitä oli vähän niin ja näin. Katsoit hyvin eteen ja keskityit estetyöskentelyyn, siitä annan plussaa- ja varsinkin, kun alla on aivan vieras hevonen. Muista, ettet ala nojata eteen tai aja hevosta, tässä tapauksessa kyse on Onnista - istunnalla, vaikket nyt sitä tehnyt, mutta välillä vähän, kun alkoi tulla ajankohtaiseksi työntää kaiken maailman avuilla hevonen hereille. Pohje-raippa toimii Onnilla hienosti. Sinullakin hyvät eväät, pidin innostuneisuudestasi ja ahkeruudesta, sillä pääsee eteenpäin, vaikka kämmejä tulisi. Onnilla hyvin, sinulla hyvin, tykkäsin! Taivuta Onnia ahkerasti. Näin ollen en voi paljoa vaatia, tämä on ensimmäinen kertasi kun menet Onnilla. Menit sinäkin yli ajatuksien.
Sussu - Vekara
Teiltä oikeasti vaadinkin jo enemmän, ja mukavaan lopputulokseen päästiin. Olet kuitenkin ratsastanut Vekaralla aiemmin, joten jep - perustunniksi tätä kutsuisin. Teillä meni muuten tosi hyvin, mutta muista kyljen pehmitys. Tässä pieni kertaus: Jos avut tulevat pelkistä jaloista, hevosen kyljet jännittyvät odottamaan jatkuvasti seuraavaa apua. Jos annat avut käsien kautta, ja istunnalla, hevosen kyljet ovat rennot ja vastaanottavat pienen liikkeen. Jännittyneet kyljet vaikuttavat hevosen liikkumiseen - silloin se yleensä hidastaa askeltaan, koska sen täytyy tietää, mitä se avusta tekee- ja reipas tahti estää täydellisen kuuntelemisen, sillä esimerkiksi pohkeilla kääntäminen on monille hevosille epäselvää. Teillä meni oikein hyvin, Vekara oli perusreipas ja kovin mukava. Sait sen hyvin liikkuman. Näillä lähdetään!
Sussu - Vekara
Aihe: Esteryhmän tunti 19.10.2011 - tarina tullut (maksuja?) 
To Syys 29, 2011 6:33 am
