Halloweenpippalot 30.10.

Peikonjoen tilalla juhlitaan Halloweenia sunnuntaina 30. lokakuuta. Luvassa on pukuratsastuskilpailu tallin kentällä, jonka jälkeen yksityistallin vintillä nautitaan halloweenin teeman mukaisesti koristeltuja ruokia ja juomia ja pidetään hauskaa koko talliporukan voimin! Tapahtuma on avoin vain talliporukalle.

Kaikki tapahtumaan osallistuneet palkitaan tapahtumamerkillä (), ja pukukilpailun voittaja saa palkinnoksi piirroksen. Vintin tapahtumista kirjoitetaan jatkotarina.

Jatkokertomukseen osallistuminen tapahtuu tähän topickiin viimeistään 29.10. (ilmoita, että haluat mukaan). Pukukilpailun kuva/kuvan linkki lähetetään Tinúvelille yksityisellä. Jatkokertomuksen ensimmäinen osa tulee tähän topickiin viikolla 43, ja kirjoitusjärjestys arvotaan.
Voit osallistua pukuratsastukseen, jatkokertomuksen kirjoittamiseen tai molempiin.

Jos on epäselvyyksiä, niin kysy lisää tässä topickissa tai yksityisellä.


Pukuratsastukseen osallistuvat
Varma & Sieppi (kuva OK) <- Voittaja, onneksi olkoon! Laita yksärillä, millaisen piirroksen haluaisit. (:

Jatkokertomukseen osallistuvat, järjestys:
Tinúvel OK
Aleksia OK
Varma OK



Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitetaan yllä olevassa järjestyksessä. Sopiva pituus on 3-4 kappaletta. (:

Hauskan pukukilpailun päätteeksi Peikonjoen porukka kipusi kovan puheensorinan ja mahojen murinan saattelemina yksityistallin vintille. Päivä oli ollut pitkä ja toiminnantäyteinen, eikä kukaan ollut oikein ehtinyt syömään. Niinpä tallilaiset hyökkäsivät pöydän herkkujen kimppuun nälkäisen petolauman tavoin, ja muffinsipinon tilalla oli muutaman minuutin jälkeen vain muutama muru jäljellä.

Vintin ikkunan takana aurinko oli jo painunut metsän taa ja pimeys vallannut tallipihan, kun kaikki olivat syöneet itsensä kylläisiksi herkuista. Vintille toi valoa kattoon ripustettu halloween-aiheinen valosarja, joka ei kuitenkaan yltänyt valaisemaan kauempana olevaa heinäpinoa, jonne juhlijoidemme oli määrä siirtyä juoruamaan ja kertomaan kummitustarinoita.

Kun kaikki olivat istuutuneet piiriin heinäpaalien päälle ja löytäneet mukavan asennon, iskin taskulampun piirin keskelle luomaan valaistusta. "Noniin. Kiva että pääsitte tulemaan näihin vaatimattomiin halloween-juhliin. Ja vielä kerran onnea pukukilpailun voittajalle," sanoin ja jatkoin puhumista pienen hiljaisuuden jälkeen: "En ole mitään suurempia ohjelmanumeroita tähän illalle enään miettinyt, mutta uskon että kaikki haluavat kertoa kummitustarinoita tai muuten vain puhua kummituksista ja muusta juhlien teemaan liittyvästä?" Ympärilläni nyökyteltiin puheenaiheen hyväksymiseksi. Otin taskulampun piirin keskeltä ja valaisin sillä naamani alkaen kertoa pelottavaa tarinaa.

"...eikä kukaan enää uskaltautunut vintille," päätin tarinani. Muut tallilaiset ympärilläni olivat nostaneet jalkansa lattialta heinäpaalin päälle pelosta tai inhotuksesta, sillä tarinani oli kertonut tallin vintillä asuvasta hirviöstä. "Kuka haluaa kertoa tarinan seuraavaksi?" kysyin, jonka jälkeen takanamme olevasta heinäkasasta alkoi kuulua ääniä ja heinäpaaleja tipahteli lattialle..."

Ja Aleksia jatkaa tästä. (:

Heissuli!

Oon jo ihan täpinnöissäni täällä - kaikki kuulostaa todella hyvältä! Eli olen todellakin osallistumassa molempiin, sekä pukuratsastukseen että jatkokertomuksen tekoon. Milläs pollella pukuratsastuksessa mennään, omalla hoitsullako? (:

Mutta lisää Varma ihmeessä mukaan molempiin tapahtumiin!

Pukuratsastukseen voi osallistua kellä tahansa tallin omista hevosista tai omalla yksityisellään. (:

Selvä tämä! Kiitos paljon vastauksestasi (:

Edit 10.10// Eli pukuratsastukseen Siepillä!

Pukuratsastukseen:
Sussu ja Mari

Jatkokertomukseen:
Sussu

Minä mukaan! Ja Halloweentarinaan osallistun, pukuratsastukseenkin totta kai, ja Tarulla Jos voin, en ole sillä mennyt missään ja haluaisin nyt mennä. Ajattelin pukeutua noidaksi. Näin ollen jatkokertomukseenkin voi nimeni lisätä.

Pukuratsastus:

Aleksia - Taru

Jatkokertomus:

Aleksia

Voi että kun jännittää, eikös meillä voisi tämän vieton lisäksi olla jonkinlainen "aarteenetsintä", eli Tinúvel vetää porukkaa ja mennään vauhdilla ja ei-vauhdilla vihjeiden mukaan, eli tiettyihin paikkoihin pysähdytään etsimään ratsain löydettäviä vihjeitä. Aarre voi olla joku halloweeniin liittyvä/muu juttu. Jos et kuitenkaan tahdo tai idea ei kutkuta, niin jepsistä.

Kaikki tähän mennessä osallistuneet lisätty!

Aleksia, en mielelläni lisäisi enää ohjelmanumeroita, mutta pitää katsoa jos hyödyntäisin tuota ideaasi ehkä pikkujouluissa. (:

Mukavahan sekin on kuulla Ollin laitosta tosiaan vielä vieraskirjassa, kun siellä aiheesta puhuimme. Mutta kiva kun olen mukana. Mihin asti kuvan voi laittaa? Ja voiko alkaa heti lähetellä?

Kuvan voi lähettää heti kun on valmiina, takarajaa ilmoittelen sitten tarvittaessa/lähempänä tapahtuman ajankohtaa. (:

Voikos noita kuvia tulla mahdollisesti kaksikin kappaletta, jos tuntuu ettei koko pukua/tilannetta ihan yhteen kuvaan saa hyvin sopimaan? (:

Mieluummin vain yksi kuva per henkilö.

Ookkei, yksi kuva tulossa. Millon valmistuneen kuvan saa sinulle lähettää? (:

Kuvan voi lähettää heti kun se on valmis. (:

Hahaa, siinä tapauksessa saat sen vielä tämän päivän puolella! :'D Kuva kyllä onnistui yli odotusten – pahoitteluni kuitenkin taustan puuttumisesta...

Olen nyt kirjoittanut jatkotarinan ensimmäisen osan, ja Aleksia voi jatkaa. (: Aleksian jälkeen kirjoittavaa Varma, sen jälkeen sussu. Pukukilpailun kuvia odottelen saapuvaksi 10.11. mennessä.

Aleksiaa...? En muuten jaksaisi huudella, mutta kun mietin vaan, että milloin sitä pääsee itse kirjoittamaan myös (:

Hauskan pukukilpailun päätteeksi Peikonjoen porukka kipusi kovan puheensorinan ja mahojen murinan saattelemina yksityistallin vintille. Päivä oli ollut pitkä ja toiminnantäyteinen, eikä kukaan ollut oikein ehtinyt syömään. Niinpä tallilaiset hyökkäsivät pöydän herkkujen kimppuun nälkäisen petolauman tavoin, ja muffinsipinon tilalla oli muutaman minuutin jälkeen vain muutama muru jäljellä.

Vintin ikkunan takana aurinko oli jo painunut metsän taa ja pimeys vallannut tallipihan, kun kaikki olivat syöneet itsensä kylläisiksi herkuista. Vintille toi valoa kattoon ripustettu halloween-aiheinen valosarja, joka ei kuitenkaan yltänyt valaisemaan kauempana olevaa heinäpinoa, jonne juhlijoidemme oli määrä siirtyä juoruamaan ja kertomaan kummitustarinoita.

Kun kaikki olivat istuutuneet piiriin heinäpaalien päälle ja löytäneet mukavan asennon, iskin taskulampun piirin keskelle luomaan valaistusta. "Noniin. Kiva että pääsitte tulemaan näihin vaatimattomiin halloween-juhliin. Ja vielä kerran onnea pukukilpailun voittajalle," sanoin ja jatkoin puhumista pienen hiljaisuuden jälkeen: "En ole mitään suurempia ohjelmanumeroita tähän illalle enään miettinyt, mutta uskon että kaikki haluavat kertoa kummitustarinoita tai muuten vain puhua kummituksista ja muusta juhlien teemaan liittyvästä?" Ympärilläni nyökyteltiin puheenaiheen hyväksymiseksi. Otin taskulampun piirin keskeltä ja valaisin sillä naamani alkaen kertoa pelottavaa tarinaa.

"...eikä kukaan enää uskaltautunut vintille," päätin tarinani. Muut tallilaiset ympärilläni olivat nostaneet jalkansa lattialta heinäpaalin päälle pelosta tai inhotuksesta, sillä tarinani oli kertonut tallin vintillä asuvasta hirviöstä. "Kuka haluaa kertoa tarinan seuraavaksi?" kysyin, jonka jälkeen takanamme olevasta heinäkasasta alkoi kuulua ääniä ja heinäpaaleja tipahteli lattialle..."
"Mä voin!" huuteli Aleksia ja aloitti kertomisen. En tuntenut ainuttakaan tarinaa, mutta hieno se oli. Samaan tarinaan tuli monia hahmoja ja se oli pitkä. Onneksi kuulijoiden into ei hävinnyt.
"Nyt on sitten vuorossa jotain muuta... No, jos kaikki kertovat tarinan omasta hevosestaan tai hoitsustaan, kun se muuttuu "kammottavaksi hirviöksi". Aloitetaan. Mä kerron vaikka Igorista", kerroin. Hyytävän kylmä ilma tunkeutui sisään vintille. Meillä oli jekku sovittu erään tutun kanssa, ja näin ollen kuulimme pian vertahyytävää kiljuntaa ulkoa. "Veritahroin" koristellut Sieppi ja Taru pinkoivat pihaa pitkin. Kiljujaa ei näkynyt. Alkoi Sussun, Aleksian ja Varman kiljuminen.
"IIIIK!" tytöt kiljuivat. Olihan se kammottavaa, kun vahnan koulukaverini, joka oli valmistunut luokanopettajaksi, minulle lainaama piirtoheitin näytti varjoja silueteilla pitkin pihaa. Aleksia ja Varma etunenässä johtivat meidät pihalle, koska heidän hoitsunsa olivat pihalla. Aleksia ja Varma kutsuivat Siepin ja Tarun luokseen.
"Me pyyhitään... ta-ta-tah-rat..." tytöt vapisivat ja alkoivat hinkata pyyhkeitä hevosten karvoihin. Oikeasti pihaan oli pystytetty aitaus, mutta se ei näkynyt pimeässä, ja olisi luullut, että Taru ja Sieppi pinkoivat vapaina. Menin sammuttamaan piirtoheittimen. Tytöt lähtivät viemään hevosia talleihin, ja Olli sekä Taru pääsivät karsinaan rentoutumaan. Varma ja Aleksia tulivat takaisin sisään.
Samassa kuului raskas kolahdus. Kiviä tippui katolta maahan, ja tuntui, että olimme saarroksissa. Naurahdin ja kerroin jekun idean. Sitten paljastin verhon takaa asianmukaisesti koristellut herkut.
"Yäk! Mä en varmaan syö tätä ikinä", Sussu sanoi, kun katsahti koristeita.
"Mä voin", Aleksia sanoi.
"Ja mä", Varma sanoi ehdoten. Ihan varmasti.
"Sitten syödään", sanoin ja jaoin lautasia ja mukeja jokaisille.
Vintillä keskusteltiin hetkosen ja mietittiin halloweentarinoita. Tunnelma oli hankala.
"Mä en ole suunnitellut muuta", hymyilin ja pyysin sitten, että tytöt kertoisivat omia kuulemiaan juttuja. Yksikin Varman kertomus oli tosi hyvä. Ehkäpä uskoisin kummituksiin? Voi olla, että tytöt uskoivat, ja vaikka itse ehkä halusinkin uskoa, oli idea melko mahdoton...

- Varma, kuten tiedät, virtuaalihommat menee päälle ja aikaa ei ole ollut! Mutta nyt pääset kirjoittelemaan, jos sitä haluat -

Hauskan pukukilpailun päätteeksi Peikonjoen porukka kipusi kovan puheensorinan ja mahojen murinan saattelemina yksityistallin vintille. Päivä oli ollut pitkä ja toiminnantäyteinen, eikä kukaan ollut oikein ehtinyt syömään. Niinpä tallilaiset hyökkäsivät pöydän herkkujen kimppuun nälkäisen petolauman tavoin, ja muffinsipinon tilalla oli muutaman minuutin jälkeen vain muutama muru jäljellä.

Vintin ikkunan takana aurinko oli jo painunut metsän taa ja pimeys vallannut tallipihan, kun kaikki olivat syöneet itsensä kylläisiksi herkuista. Vintille toi valoa kattoon ripustettu halloween-aiheinen valosarja, joka ei kuitenkaan yltänyt valaisemaan kauempana olevaa heinäpinoa, jonne juhlijoidemme oli määrä siirtyä juoruamaan ja kertomaan kummitustarinoita.

Kun kaikki olivat istuutuneet piiriin heinäpaalien päälle ja löytäneet mukavan asennon, iskin taskulampun piirin keskelle luomaan valaistusta. "Noniin. Kiva että pääsitte tulemaan näihin vaatimattomiin halloween-juhliin. Ja vielä kerran onnea pukukilpailun voittajalle," sanoin ja jatkoin puhumista pienen hiljaisuuden jälkeen: "En ole mitään suurempia ohjelmanumeroita tähän illalle enään miettinyt, mutta uskon että kaikki haluavat kertoa kummitustarinoita tai muuten vain puhua kummituksista ja muusta juhlien teemaan liittyvästä?" Ympärilläni nyökyteltiin puheenaiheen hyväksymiseksi. Otin taskulampun piirin keskeltä ja valaisin sillä naamani alkaen kertoa pelottavaa tarinaa.

"...eikä kukaan enää uskaltautunut vintille," päätin tarinani. Muut tallilaiset ympärilläni olivat nostaneet jalkansa lattialta heinäpaalin päälle pelosta tai inhotuksesta, sillä tarinani oli kertonut tallin vintillä asuvasta hirviöstä. "Kuka haluaa kertoa tarinan seuraavaksi?" kysyin, jonka jälkeen takanamme olevasta heinäkasasta alkoi kuulua ääniä ja heinäpaaleja tipahteli lattialle..."
"Mä voin!" huuteli Aleksia ja aloitti kertomisen. En tuntenut ainuttakaan tarinaa, mutta hieno se oli. Samaan tarinaan tuli monia hahmoja ja se oli pitkä. Onneksi kuulijoiden into ei hävinnyt.
"Nyt on sitten vuorossa jotain muuta... No, jos kaikki kertovat tarinan omasta hevosestaan tai hoitsustaan, kun se muuttuu "kammottavaksi hirviöksi". Aloitetaan. Mä kerron vaikka Igorista", kerroin. Hyytävän kylmä ilma tunkeutui sisään vintille. Meillä oli jekku sovittu erään tutun kanssa, ja näin ollen kuulimme pian vertahyytävää kiljuntaa ulkoa. "Veritahroin" koristellut Sieppi ja Taru pinkoivat pihaa pitkin. Kiljujaa ei näkynyt. Alkoi Sussun, Aleksian ja Varman kiljuminen.
"IIIIK!" tytöt kiljuivat. Olihan se kammottavaa, kun vahnan koulukaverini, joka oli valmistunut luokanopettajaksi, minulle lainaama piirtoheitin näytti varjoja silueteilla pitkin pihaa. Aleksia ja Varma etunenässä johtivat meidät pihalle, koska heidän hoitsunsa olivat pihalla. Aleksia ja Varma kutsuivat Siepin ja Tarun luokseen.
"Me pyyhitään... ta-ta-tah-rat..." tytöt vapisivat ja alkoivat hinkata pyyhkeitä hevosten karvoihin. Oikeasti pihaan oli pystytetty aitaus, mutta se ei näkynyt pimeässä, ja olisi luullut, että Taru ja Sieppi pinkoivat vapaina. Menin sammuttamaan piirtoheittimen. Tytöt lähtivät viemään hevosia talleihin, ja Olli sekä Taru pääsivät karsinaan rentoutumaan. Varma ja Aleksia tulivat takaisin sisään.
Samassa kuului raskas kolahdus. Kiviä tippui katolta maahan, ja tuntui, että olimme saarroksissa. Naurahdin ja kerroin jekun idean. Sitten paljastin verhon takaa asianmukaisesti koristellut herkut.
"Yäk! Mä en varmaan syö tätä ikinä", Sussu sanoi, kun katsahti koristeita.
"Mä voin", Aleksia sanoi.
"Ja mä", Varma sanoi ehdoten. Ihan varmasti.
"Sitten syödään", sanoin ja jaoin lautasia ja mukeja jokaisille.
Vintillä keskusteltiin hetkosen ja mietittiin halloweentarinoita. Tunnelma oli hankala.
"Mä en ole suunnitellut muuta", hymyilin ja pyysin sitten, että tytöt kertoisivat omia kuulemiaan juttuja. Yksikin Varman kertomus oli tosi hyvä. Ehkäpä uskoisin kummituksiin? Voi olla, että tytöt uskoivat, ja vaikka itse ehkä halusinkin uskoa, oli idea melko mahdoton...

---------------------

Keskustelu hämärästi valaistulla vintillä alkoi kääntyä jälleen laskuun. Tuli joka seitsemäs minuutti saapuva hiljaisuus. Muutamat tytöistä haukottelivat niin, että olisi voinut luulla leukojen menevän sijoiltaan. Varma pelkäsi tunnelman alkavan lässähtää unisuuden ujuttaessa verkkojaan ullakolle. Tyttö taisteli itsekin omaa väsymystään vastaan, vaikka luomet tuntuivatkin mukavan lupsakoilta ja mieli valtaisan ruokamäärän jälkeen raukealta. Mutta nythän oli sentään halloween! Ei käynyt päinsä, että kummitusten ja kuolleiden henkien yönä nukkuttaisiin mukavasti. Niinpä Varma keräsi kaiken mielenvoimansa ja kohottautui paremmin istumaan heinäpaalia vasten, johon oli nojannut.
"Hei kuulkaa, musta tää tunnelma alkaa olla aika lame näin halloweeniks. Mäkin vaan nukun onnellisena vaikka mun pitäis pelätä luuytimiini asti. Kertokaa jotain pelottavaa tai sitten... Hei! Joo odottakaas, tää on paras idea ikinä ja varmasti typerin ja idioottimaisin, mitä kukaan voi keksiä, mutta mä haluan lähteä tekeen jotaki lystiä tonne ulos. Perustetaan vaikka kummituskierros. Mä voin vetää sen!" Varma sanoi ja loppua kohden jo kiljahteli innostuneena omasta ajatuksestaan.

Muilla ei tuntunut olevan mitään asiaa vastaan, vaikka Aleksia totesikin loukkaantuneella äänensävyllä ettei nukkumisessa ja onnellisuudessa ollut mitään pahaa. Tinúvel nauroi tytölle, jonka seurauksena sai päällensä kasan heinää. Äänekkäiden naurunremakoiden seuratessa Varma itse käveli joukon johtajana pihalle, jossa yössä huuruava hengitys kohosi tyttöjen huulilta pilvinä ilmaan. Taivas oli kirkas ja maa suhteellisen kuiva. Ihanteellinen ilma kummitusradalla. Varma oli juuri avaamassa suunsa ja kysymässä toisten mielipidettä, kuinka paljon he haluaisivat pelätä, kun läheisessä metsässä räsähti jokin. Äänestä päätellen jotakin isoa. Varma tunsi veren hyytyvän suonissaan muutaman asteen pakkasen puolelle.

"Mikäseoli?" Sussu, joka seisoi Varman takana kysyi nopeasti ja kovalla äänellä. Kaikki tuntui jähmettyneen aloilleen. Jokaisen silmät pälyilivät vauhkona metsänrajaa, jonne mielikuvitus maalaili jonkin kaamean tuomiopäivän hirviön.
"Mä en tykkää tästä yhtään" joku vingahti.
"Varma, kuuluuko tämäkin osana siihen sinun kummitusrataasi" Tinúvel kysyi hiukan kireällä äänellä. Varma kykeni vain nielaisemaan ja kuiskaaman "ei". Hän seisoi lähimpänä äänen lähdettä – ja pelkäsi kuollakseen. Totta vie, tämän takia olikin kannattanut lähteä vintin ihanasta lämmöstä! Varma tunsi itsensä typerykseksi, mutta rykäisi kuitenkin kurkkuaan. Ei tässä nyt sopinut ihan pelkuriksi heittäytyä.
"Hei!" hän huusi pimeään metsään kokeilevalla äänellä.

Sussu, sinä saat kunnian keksiä, mikä örrimörri siellä metsässä piilee! Mulla loppu vähän ideat kesken...

Pukukilpailun voittivat Varma ja Sieppi (kuva).

Palkinnoksi Varma saa tilauskuvan, laita yksärillä ohjeet millaisen haluaisit. (: