Lolan hoitopäikky

Astelin tallille. Kun olin perillä, hain Lolan tarhasta ja vein sen pihattotalliin. Hain sen harjat pienestä varustehuoneesta ja menin sen karsinaan. Laskin harjapakin maahan karsinan eteen ja avasin sen. Otin käteeni kumisuan ja aloin sukia tamman mutaista karvaa. Se seisoskeli paikallaan kiltisti eikä säätänyt mitään. Kun muta oli saatu irtoamaan otin käteeni pölyharjan ja harjasin turhat pölyt pois. Menin hetkeksi seisoskelemaan Lolan karsinaan ja se yritti avata taskuani, vaikka ei minulla sielä mitään ollut. Naurahdin ja työnsin sen päätä kauemmas. Jätin Lolan hetkeksi karsinaan ja lähdin hakemaan tamman suitsia ja satulaa.

Kun palasin avasin tamman karsinan oven ja nostin satulan sen selkään. Tarkistin että huopa oli hyvin ja kiinnitin satulavyön. Sen jälkeen suitsin Lolan ja kiinnitin remmit sopiviksi. Laitoin sille vielä suojat ja lähdin taluttamaan sitä kentälle. Matkalla otin maasta kypäräni ja vedin sen päähäni.

Kentällä pysäytin Lolan kentän keskelle, kiristin satulavyötä, säädin jalustimia ja nousin selkään. Otin ohjia käteeni ja kiristin vielä vyötä hieman ennenkuin aloitimme käynnin. Annoin Lolalle löysät ohajt.
Kymmenen minuutin käyntien jälkeen otin ohjat ja ravasin pari kierrosta molempiin suuntiin, minkä jälkeen aloin tehdä voltteja ja kolmikaarisia kiemurauria. Tamma kulki oikein hienosti, eikä välittänyt edes heinistä. Loppuun laukkasin päätyympyröillä, molempiin suuntiin. Kun lopetin, pysäytin Lolan kaartoon ja laskeuduin alas. Löystin satulavyön ja nostin jalustimet ja lähdin takaisin pihattotallille. Siellä hoisin tamman huolella ja vein varusteet pois. Annoin sille vielä hieman herkkuja ja päästin sen tarhaan. Lola lähti sinne kiltisti muiden joukkoon.

Sussu ja Lola 1hm

Hoitamista ja avustamista


Tänään menisin hoitamaan uutta hoitsuani. Kun kuulin, että sain Lolan hoitsuksi, koin monia tunteita. Ensin olin ikionnellinen. Sitten mietin, tulisikohan hoitajuudestani mitään, mutta sitten tulin taas iloiseksi, ja suuntasin kaiken ajatteluni nykyhetkeen.

Saavuin bussipysäkille juuri ajallaan. Nousin bussiin ja ojensin bussikuskille 2€ kolikon matkamaksuksi. Bussikuksi otti kolikon vastaan toivottaen hyvää matkaa.
Istahdin toiseksi viimeiselle riville, oikean puolen ikkunapaikalle. Katselin maisemia, jotka kiisivät ohitseni. Uppouduin ajatuksiini, ja tajusin olevani perillä vasta, kun bussi pysähtyi Peikonjoen tilan pysäkille. Nousin penkistä ja heitin laukkuni olalleni. Kiitin matkasta ja hyppäsin bussista ulos.

Tummat pilvet kokoontuivat taivaalle pahaenteisesti. Talsin Lolan nahkariimu kädessäni Lolan tarhalle. Avasin tarhan portin varovasti ja kävelin Lolan luo. Napsautin riimunarun kiinni riimuun ja laitoin riimun Lolan päähän. Talutin Lolan hoitokatokseen, jossa laitoin Lolan kiinni molemmin puolin kahdella riimunnarulla. Jätin Lolan hoitokatokseen siksi aikaa, kunnes olin hakenut harjapakin satulahuoneesta.
Harjasin Lolaa pitkin ja rauhallisin vedoin. Tamma näytti nauttivan, koska ei usein saanut tarpeeksi huomiota. Lola heilautti päätään, niin, että riimunnarut lennähtivät.
"Voi sua hassua" naurahdin ponille, joka oli vääntänyt naamalleen ilkikurisen ilmeen.
Jatkoin harjaamista, kunnes vakuutuin, että Lola oli täysin harjattu. Heitin harjan harjapakkiin ja otin kaviokoukun.

Hoitotoimenpiteiden jälkeen kävelin talliin ja tarkistin tuntilistan. Lola oli menossa alkeiskurssin tunnille, joka alkaa 16.00. Kello oli puoli neljä, joten minun pitäisi laittaa Lola valmiiksi tunnille puolessa tunnissa. Hain satulahuoneesta Lolan suitset ja satulan. Sitten kävelin takaisin hoitokatokselle.

Lola antoi laittaa satulan ja suitset helposti. Säpsähdin, kun yhtäkkiä taakseni ilmestynyt tyttö tokaisi: "Onko tää poni Lola?"
Vastasin tietysti joo. Tyttö oli arvioitteni mukaan Henna, koska tuntilistassa oli lukenut Lolan kohdalla Henna. Otin ohjat Lolan kaulalta ja ohjensin ne Hennalle. Henna otti ohjat vastaan ja lähti taluttamaan Lolaa kentälle. Seurasin Lolaa ja Hennaa, koska Henna tarvitsisi luultavasti apua jalustinhihnojen pituuden säätämisessä.

Laskin jalustimet alas ja punttasin Hennan Lolan selkään. Hennan mielestä jalustimet olivat sopivat, joten en puuttunut asiaan sen enempää.
"Voisiks sä... tota... taluttaa mua sit ku me ravataan?" Henna kysyi nolona.
"Totta kai! Vaikka Lola on tosi kiltti, niin voin mä silti taluttaa" sanoin.
"Mä oon kuullu että Lola saattaa yhtäkkiä lähtee hirveetä laukkaa ja tehä pari pukkia..." Henna sanoi epäröiden.
"Pötypuhetta! Joskus se tosin voi heittäytyä uppiniskaiseksi, mutta en usko että se nyt heittäytyy, varsinkaan, jos minä olen taluttamassa" sanoin lohduttavasti.
"Hmmmm... no jos sä kerran niin sanot" Henna myöntyi.

Menin hetkeksi katsomoon, koska Henna tarvitsisi talutusta vasta ravissa. Katselin Lolaa, ja pian sainkin mennä jo napsauttamaan riimunnarun kiinni Lolan kuolaimeen.
"En mä taida uskaltaa ravata tällä..." Henna sanoi minulle hiljaa, kun opettaja käski voltin jälkeen raviin.
"Äh, rohkeesti vaan! Mä oon auttamassa" Sanoin epätoivoiselle Hennalle.
Niinpä Henna kosketti hieman pohkeillaan Lolan kylkiä.
"Ei se edes tuntenut tota" Naurahdin.
Henna napautti kunnolla pohkeillansa Lolan kylkiin ja pian juoksinkin ravaavan Lolan vieressä. Selässä pomppiva Henna kikatti, ja sai minutkin nauramaan.
Ravaamisen jälkeen tunnelma oli ou mai gaad, mutta pian kenttä täyttyi iloisesta naurusta. Pian tunti loppukin, ja pääsin hoitamaan Lolan.

Haluaisin, että saisin jatkaa Lolan hoitajana maailman loppuun asti. Olin jo tämän ensimmäisen hoitokerran aikana rakastunut Lolaan täysin, eikä meitä mitkään maailman myrskyt voisi erottaa. Ei mikään, ei koskaan... Halasin Lolaa.
"Olemme ikuisesti yhdessä. Sen mä lupaan" sanoin sille ja suukotin Lolan samentinpehmeää turpaa.


Aada & Lola 1HM (30.5.2012)

Maastoilua

Minut valtasi taas se ihana onnentunne, mikä minut valtasi aina, kun menin tallille. Kävelin rennosti tallipihalla. Olin menossa talliin hakemaan Lolan riimua ja riimunnarua. Pian minua vastaan tuli Aleksia.
"Moi! Voisiksä tulla mun avuksi kasaamaan tonne kentälle pari estettä?" Aleksia kysyi.
"Totta kai!" Sanoin ja kävelin kentälle.
Pian Aleksia tuli kentälle Tarun kanssa. Olin kasannut hänen pyyntönsä mukaan kolme 50senttiä korkeaa estettä.
"Kiitoksia!" Aleksia hymyili.
"Menempäs tästä nyt hoitamaan Lolaa" sanoin.

Kohta olin Lolan tarhalla. Kannoin riimunnarua eri kädessä kuin riimua. Astelin tarhaan ja pyydystin Lolan sieltä. Talutin Lolan hoitopuomiin ja sidoin sen kaksinpuolin kiinni.
Hain harjat satulahuoneesta ja aloitin Lolan harjaamisen. Lola näytti taasen tyytyväiseltä, se varmaan ymmärsi, että oli saanut ikioman hoitajan. Silitin Lolan selkää. Siitä tarttui hieman karvoja käteeni. Sillä taisi olla vielä karvanvaihto hieman kesken.
Vaihdoin harjan kaviokoukkuun. Lola nosti kaviot kiltisti. Taputin sitä kiitokseksi pari kertaa kaulalle. Sitten suunnistin taas kohti satulahuonetta, josta hakisin Lolan suitset ja satulan.

Satulointi sujui ongelmitta. Otin Lolan ohjat käteeni ja painoin kypärän päähäni. Nousin tallipihalla selkään ja säädin jalustimet sopiviksi. Sitten lähdin liikkeelle, lähimmälle maastopolulle.
Lola käveli reippaasti eteenpäin. Se kulki korvat hörössä ja metsä raikui sen pärskähtelystä. Annoin sille lisää pohkeita, jolloin se lähti kuuliaisesti raviin. Kevensin sen pehmeissä poninaskeleissa. Maisemat olivat hienoja - silmä lepäsi. Jarrutin käyntiin ja katsoin aamumetsää tyytyväisenä.
Pian eteemme avautui laukkasuora. Nostin Lolalle laukan heti, ja niin laukkasimme hurjaa vauhtia koko laukkasuoran ajan. Laukkasuoran jälkeen oli kuitenkin hiljennettävä, koska oli puiden välistä pujottelua. Lola tapui hienosti, ja taputin sitä kiitokseksi kaulalle. Kun olimme melkein jo Peikkiksen pihassa, kumarruin halaamaan Lolaa.
"Sulla oli ihana ratsastaa" tokaisin ja sanomiseni sai Lolan pärskähtämään.

PS. Melko lyhyt ja sekava, toivottavasti ei haittaa

Aada & Lola 2HM (31.5.2012)

Apulaisena

Oli aina niin mukavaa kävellä bussipysäkille tietäen, että kohta pääsisi hoitamaan rakasta hoitoponiaan. Istuin bussipysäkille odottamaan bussia, ja kaivoin ajankuluksi laukustani uusimman Hevoshullu-lehden. Noin viiden minuutin päästä bussi saapuikin pysäkille, ja hyppäsin bussiin iloisena.

Huomenna olisi todistusten jakopäivä. Minulle tulisi luultavasti ihan hyvä todistus, ainakin koenumeroiden perusteella. Useimmiten numero oli 8 tai 9, mutta toki sekaan mahtui pari seiskaa ja kymppiäkin. Kymppejä tosin tuli vain enkun sanakokeista, ja seiskoja usein uskonnosta. Katselin numeroitani mietiskellen maisemia, jotka kiisivät ohi linja-auton ikkunasta.

Noin viidentoista minuutin päästä bussi kaartui Peikonjoen pysäkille. Kiitin kuskia kyydistä ja loikkasin ulos, lämpimään ja aurinkoiseen kesäilmaan.
Lämpätila oli varmastikin 15°C, ja tuulittomuus teki ilmasta vielä lämpimämmän tuntuisen. Kävelin vihreä t-paita päällä ja ruskeissa ratsastushousuissa talliin.

Otin Lolan karsinan ovesta sen pinkin riimun ja riimunnarun. Kävelin ilmoitustaululle, ja tarkistin, onko Lola menossa tänään tunneille. Seuraavalle tunnille. Tunnilla mentäisiin hieman esteitä, josta päättelin, että ratsastajat olivat hieman kokeneempia. ähdin kävelemään kohti tarhaa. Lolan pää nousi heinäkasasta ja se höristi ihanasti korviaan. Pian Lola työnsi päänsä takaisin heiniin, että kerkeäisi syödä vielä ennen kuin hakisin sen hoitokatokseen.

Lola ei olisi halunnut lähteä pois ruuan luota. Maiskutin ja pamautin hieman riimunnarulla sen lavoille, jolloin se lähti reippaana tepastelemaan vierelläni.
Kiinnitin Lolan molemmin puolin hoitokatokseen. Havahduin, kun kuulin takaani huudon: "Ota se kiinni!"
Aluksi ihmettelin, mutta pian näin Allin juoksentelemassa ympäri Peikkiksen pihaa. Oripoika pomppi iloisena ympäriinsä, mutta sain Allin kiinni, minullahan oli kokemusta karanneiden hevosten kiinniottamisesta. Ojensin Allin riimunnarun Ankalle, ja Ankka kiitti minua. Kävelin sitten takaisin hoitokatokseen, jossa Lola odottelikin.

Ajattelin harjata Lolan perinpohjin. Lola seisoi paikallaan ja antoi minun harjata sitä. Lola ummisti hieman silmiään nautinnon merkiksi. Sivelin Lolan kaulaa kämmenelläni. Se karvapeite oli pehmeää ja sitä oli kiva silittää. Lolakin näytti nauttivan kunnon silittelystä.
Harjauksen jälkeen kävelin satulahuoneeseen. Siellä tapasin Tinuvelin.
"Tulisitko avukseni pitämään ratsastustuntia? Laittelisit esteitä, nostelisit ja laskisit niitä." Tinuvel sanoi hymyillen.
"Voinhan minä" vastasin ja nappasin Lolan satulan ja suitset mukaan.

Satuloin ja suitsin Lolan. Asettelin satulan Lolan selkään ja kiristin satulavyön, jolloin se vähän pullisteli. Satuloinnin jälkeen tarjosin Lolalle kuolaimia ja se otti ne kiltisti suuhunsa. Lopuksi kiristin remmit ja annoin ohjat viereeni tulleelle Riinalle.

Alkuverryttelyjen ajan istuin katsomossa katselemassa tuntia. Kun he alkoivat valmistautua hyppyihin, kävelin Tinuvelin avuksi kentälle.
Raahasin Tinuvelin kanssa pitkälle sivulle 4 puomia, joista ratsukoiden oli määrä tulla ravissa. Lola nosteli jalkojaan korkealle, eikä kavio kolahtanut kertaakaan puomiin. Olin tyytyväinen hoitsuni puolesta.
Pian sain nostaa ensimmäiset esteet kentälle. Nostin esteet 50cm korkuisiksi Tinuvelin ohjeen mukaan. Kokosin kolme estettä pitkälle sivulle, joista ratsukot menivät yksitellen. Seurasin mielenkiinnolla, miten ratsukot selviytyivät. Kaikilla meni tosi hyvin, ja esteitä voitiin korottaa 60senttimetriin.
Niistäkin suoriuduttiin vaivatta. Keräsin Tinuvelin pyynnöstä kolme estettä pois, ja sirsin 4 estetolppaa keskelle kenttää. Nostin estetolppiin 2 puomia, noin 70cm korkuisiksi. Ratsukot suoriutuivat hyvin myös niistä kahdesta esteestä.

Tunnin jälkeen Riinan oli aika kiiruhtaa kotiin, joten minä sain purkaa Lolan varusteista. Otin satulan ja suitset pois, ja vein ne satulahuoneeseen. Sitten harjasin Lolan hyvin. Puhdistin myös tamman kaviot, ja se nostikin kavionsa vaivatta. Halasin Lolaa ja laitoin sen päähän riimun. Napsautin riimunnarun kiinni riimuun, ja lähdin taluttamaan Lolaa tarhaansa.
Päästin Lolan irti ja katsoin hetken, kun se juoksi tarhassaan. Pian totesin: "Olipas kivaa olla apulaisena."

Aada & Lola 3HM (1.6.2012)